Post by Kacku on May 9, 2009 9:36:28 GMT -2
Kun unitopicci ei ilmesty Kakulle, Kakku tekee unitopicin itse. u.u
Tänne siis kaikki saavat selostaa uniaan, olivat ne sitten painajaisia, haaveita, upeita eeppisiä tarinoita tai JUURI väärässä kohdassa katkeavia jännäreitä (niitä on ainakin minulla!) tai sitten vain ylivilkkaan mielikuvituksen tuottamaa sekavaa, älytöntä puuroa. Kaikenlaiset unet ovat tervetulleita.
Ei ole varmaan vaikea arvata, että halusin tällaisen ketjun olevan olemassa selostaakseni omista upeista unistani, joten aloitan toissayönä näkemälläni unella, joka oli ehdottomasti yksi hämyimmistä ja muistettavimmista vähään aikaan.
Unessa olin jossain kaupassa. En tiedä missä kaupassa, mutta kai se oli jokin normaali iso marketti, kun ohi menevillä ihmisillä oli mukanaan kaikenlaista tavaraa. Mutta, olin siellä etsimässä uutta koululaukkua ja valikoimaa riitti.
Menin aluksi yhden mustan olkalaukun luokse ja avasin sen. Siellä sisällä oli jotain aika... odottamatonta. Laukun sisällä seikkaili jonkun sortin kääpiöyhdyskunta. Ne juoksentelivat ympäriinsä ja kimittivät jotain täysin käsittämätöntä. Sitten ne alkoivat ammuskella ilotulitteita! Siinä vaiheessa lätkäisin laukun kiinni ja katsoin vieressä olevaa laukkua. Senkin sisämitat piti tietenkin tarkistaa, joten avasin sen.
Sisältö oli jälleen yllättävää. Tästä laukusta löytyi laulavia pesusieniä! Ne lauloivat oopperaa nuotin vierestä. Niin ihanalle laukulle ei ollut tarvetta, joten suljin sen ja avasin erään toisen lähellä olevan laukun.
Tällä kertaa sieltä löytyi pelihahmoja. Tässä laukussa oli nimittäin kolme mooglea (Final Fantasy hohhohhoo), jotka ratsastivat sekavasti ympäriinsä kolmen pinkin, pilvistä muodostuneen chocobon selässä.
Enempää laukkuja en ehtinyt tutkia, sillä kaupassa tapahtui jotain odottamatonta. Jostain oli yhtäkkiä vyörynyt sisään valtava lauma kaniineja. Ne juoksentelivat ympäriinsä ja söivät kaiken tielleen sattuvan, paitsi ihmisiä. Ihmisten vaatteet kuitenkin kelpasivat, mutta minun vaatetustani ne eivät onneksi lähteneet pistämään poskeensa.
Kanilauman vyöryttyä ohi kauppaa kohtasi loppu. Valtavan pehmonallen muodossa. Se pilvenpiirtäjän kokoinen pehmonalle oli sininen, omasi kapeat mustat silmät ja näkymättömän suun, josta valui jatkuvasti kuolaa. Se myös örisi jotain käsittämätöntä tallustellessaan kauppaa kohti. Yksi askel, ja puoli kauppaa oli maan tasalla. Toinen askel ja koko kauppa oli maan tasalla. Ja siihen päättyi tämä uni.
Tänne siis kaikki saavat selostaa uniaan, olivat ne sitten painajaisia, haaveita, upeita eeppisiä tarinoita tai JUURI väärässä kohdassa katkeavia jännäreitä (niitä on ainakin minulla!) tai sitten vain ylivilkkaan mielikuvituksen tuottamaa sekavaa, älytöntä puuroa. Kaikenlaiset unet ovat tervetulleita.
Ei ole varmaan vaikea arvata, että halusin tällaisen ketjun olevan olemassa selostaakseni omista upeista unistani, joten aloitan toissayönä näkemälläni unella, joka oli ehdottomasti yksi hämyimmistä ja muistettavimmista vähään aikaan.
Unessa olin jossain kaupassa. En tiedä missä kaupassa, mutta kai se oli jokin normaali iso marketti, kun ohi menevillä ihmisillä oli mukanaan kaikenlaista tavaraa. Mutta, olin siellä etsimässä uutta koululaukkua ja valikoimaa riitti.
Menin aluksi yhden mustan olkalaukun luokse ja avasin sen. Siellä sisällä oli jotain aika... odottamatonta. Laukun sisällä seikkaili jonkun sortin kääpiöyhdyskunta. Ne juoksentelivat ympäriinsä ja kimittivät jotain täysin käsittämätöntä. Sitten ne alkoivat ammuskella ilotulitteita! Siinä vaiheessa lätkäisin laukun kiinni ja katsoin vieressä olevaa laukkua. Senkin sisämitat piti tietenkin tarkistaa, joten avasin sen.
Sisältö oli jälleen yllättävää. Tästä laukusta löytyi laulavia pesusieniä! Ne lauloivat oopperaa nuotin vierestä. Niin ihanalle laukulle ei ollut tarvetta, joten suljin sen ja avasin erään toisen lähellä olevan laukun.
Tällä kertaa sieltä löytyi pelihahmoja. Tässä laukussa oli nimittäin kolme mooglea (Final Fantasy hohhohhoo), jotka ratsastivat sekavasti ympäriinsä kolmen pinkin, pilvistä muodostuneen chocobon selässä.
Enempää laukkuja en ehtinyt tutkia, sillä kaupassa tapahtui jotain odottamatonta. Jostain oli yhtäkkiä vyörynyt sisään valtava lauma kaniineja. Ne juoksentelivat ympäriinsä ja söivät kaiken tielleen sattuvan, paitsi ihmisiä. Ihmisten vaatteet kuitenkin kelpasivat, mutta minun vaatetustani ne eivät onneksi lähteneet pistämään poskeensa.
Kanilauman vyöryttyä ohi kauppaa kohtasi loppu. Valtavan pehmonallen muodossa. Se pilvenpiirtäjän kokoinen pehmonalle oli sininen, omasi kapeat mustat silmät ja näkymättömän suun, josta valui jatkuvasti kuolaa. Se myös örisi jotain käsittämätöntä tallustellessaan kauppaa kohti. Yksi askel, ja puoli kauppaa oli maan tasalla. Toinen askel ja koko kauppa oli maan tasalla. Ja siihen päättyi tämä uni.