Pelastustiimin matka tänne käypi! (Kaya!)

[Yamashita]

Hiljainen tuuli tuiversi, kun joukko pokemoneja asteli pitkin tätä tiheää paikkaa. Johdossa olivat kaksi Furretia, ja heti heidän kannoillaan iso Nidoking ja Houndour. Mightyena hyppi perässä.
Joukkio oli tullut selvittämään metsässä tapahtunutta. Furretit olivat kuulemma häädetty kodistaan ja KIn - tuo Nidoking - halusi käydä katsomassa paikan päällä. Kun he olivat tulleet metsään, normaali-tyypin pokemonit olivat muuttuneet hyvin hermostuneiksi. Kin huomasi tämän ja yritti rauhoitella niitä. Teri-ah, se Mightyena, oli kiinnostunut enenmmän kaikista hajuista joita paikka oli täynnä.

[Kaya]

Hieman muun porukan jäljessä, kuitenkin vielä näköetäisyydellä, viuhahteli punatassuinen Ninetales. Shira oli päättänyt jäädä hieman muiden taakse, joukon turvallisuuden vuoksi. Takaa saattoi huomata asioita, jotka joukon keskellä jäisivät näkemättä. Ja jos joku hyökkäisi heidän kimppuunsa, niin tulipokémon pääsisi yllättämään.
Furretit alkoivat olla jo jonkinasteisessa paniikissa. Ne kieltäytyivät kävelemästä aivan ensimmäisinä, ja pienempi näytti siltä, että se olisi valmis vilistämään tiehensä millä hetkellä hyvänsä. Pian puiden takaa aukeava näkymä selittikin kaksikon pelon, ja sai samalla Shiran syöksähtämään ystäviensä vierelle. Nyt ei todellakaan enää tarvinnut vartioida satunnaisten hyökkääjien varalta.
Valtava Salamence nukkui puiden välissä ilmeisen sikeästi, ja sen kookas häntä painoi läheistä puuta kumaraan. Pelkkä sinisen otuksen näkeminen sai Furretit yrittämään piiloutua Kinin selän taakse.

[Yamashita]

Kin, Hunter ja Teri-ah hiljenivät heti nähdessään Shiran kanssa Salamencen. Ei mikään ihme, että Furretiti pelkäsivät kuollakseen - Salamencet olivat erittäin vahvoja pokemoneja. Hetken aikaa he seisoivat siinä, kunnes Kin astui askeleen eteen.
"Minun pitää kai puhua sille", Nidoking kuiskasi muille.
Se asteli hiljaa kohti torkkuvaa Salamencea. Lohikäärme-pokemon kuorsasi hyvin kovaan ääneen, mikä sai maan järähtelemään Nidokingin alla.

[Kaya]

Salamencen katseleminen oli jo sinänsä tarpeeksi hermostuttavaa touhua, ja nyt Nidoking aikoi vielä mennä puhumaankin sille. Shira ei missään nimessä haluaisi katsella ystävänsä loppua sellaisen hirviön kidassa.
"Ennen kuin voit puhua sille, sinun pitää ensin herättää se. Enkä usko, että kukaan ilahtuu häiritsemisestä kesken unien."
Ninetalesin sanat saivat Furretit kiipeämään läheisen puun oksiston suojaan, mistä ne tarkkailivat hermostuneena tilannetta. Osittain Shira toivoi, että olisi voinut tehdä samoin. Se ei kuitenkaan ollut mitenkään mahdollista, joten naaras ei voinut muuta kuin tyytyä toivomaan, ettei Salamence olisi ainakaan kauhean äreällä tuulella.
"Jos oikeasti aiot sanoa sille jotain... Onnea. Olen valmiina auttamaan, kun se hyökkää."
Tulityyppinen ei voinut itselleen mitään. Se oli mielessään surullisen varma siitä, että Kinin neuvotteluyritys tulisi epäonnistumaan, ja he joutuisivat taistelemaan lohikäärmettä vastaan. Vaikka mistäs sen tiesi, kenties Ninetales saisi yllättyä ratkaisun helppoudesta.

[Yamashita]

Kin lähestyi Salamencea hitaasti mutta erittäin varmasti. Lopulta - ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen - se olikin jo lohikäärmeen edessä, niin lähellä että Kinin piti vain liikahtaa niin se olisi koskenut siihen.
"Tuota...anteeksi, herra...tai rouva" Nidoking aloitti ähkien. "Mutta minulla olisi asiaa..."
Salamence päästi karjahdusta muistuttavan kuorsauksen, mikä sai puutkin värähtelemään. Sitten se avasi silmänsä.
"Grrrhhh...." se murisi.
"Anteeksi, mutta te olette luultavimmin ajaneet kaksi pientä pokemon-rukkaa pois kodistaan. Onko näin?" Kinin ääni oli uskomattoman rauhallinen. Se ei pelännyt sinistä lohikäärmettä tippaakaan.
Salamence nousi ylös, ja se putosi maahan. Pokemon vaikutti olevan unenpöpperössä.

[Kaya]

Shira ei voinut kuin kadehtia Nidokingin rauhallisuutta. Ninetales ei ollut rohjennut vielä lähestyä nukkuvaa otusta. Itselleen se uskotteli, ettei Salamence halunnut nähdä liikaa tuntemattomia heti herättyään. Ehkä siinä oli jotain perääkin.
Naaras katseli hiljaa Hunterin ja Terin vierellä, kun Kin yritti keskustella Salamencen kanssa. Lohikäärme kylläkin vaikutti olevan vielä liian unella ymmärtääkseen puhetta, mutta kyllä se varmaan piankin tokenisi. Shira yritti jotakuinkin voittaa pelkonsa ja hipsi ääneti kohti valtavaa pokémonia, menemättä kuitenkaan liian lähelle. Jos Nidoking oli keksinyt jotain, olisi parasta olla häiritsemättä. Jos ei, noh, ainakin Ninetales kykenisi nukuttamaan Salamencen uudestaan...

[Yamashita]

Kin tuijotti niin rauhallisesti kuin pystyi suurta lohikäärme-pokemonia. Teri ja Hunter olivat jäänneet Furretien luo, kun Shira oli tullut lähemmäs. Ninetalesin läsnäolo rauhoitti Nidokingiä sen sisimmästä joka kuohui erillaisia tunteita. Niin vihaa sitä kohtaan, että Furretit oli ajettu kodistaan. Epävarmuutta Salamencen tarkoitusperistä. Pelkoa suuren pokemonin voimasta.
Salamence ärisi. "Kuka kumma olet? Miksi häiritset untani?"
Se näytti heränneen täysin ja katsoi murhaavasti myrkky-tyyppiä. Kin katsoi takaisin niin rennosti kuin pystyi.
"Olet kuulemma ajanut kaksi viatonta pokemonia kodistaan" Kin sanoi äänellä, jossa ei ollut muuta kuin vihaa. "Kerro miksi."

[Kaya]

Nyt oli Salamence todella valveilla, ja kuten Ninetales oli osannut arvatakin, kärttyinen herätyksestään. Shira kuuli kiukun Kinin sanoissa, ja olisi mielellään ärjäissyt tunkeilijalle itsekin, ellei olisi pelännyt siitä koituvan vielä lisää harmeja. Niitä tulisi riittämään muutenkin...
"Ai miksikö? Noh, minä viihdyn täällä. Miellyttävää seutua."
Punasiipinen pokémon virnisti ilkeästi niin, että sen terävät kulmahampaat välkkyivät. Nidokingin kysymys oli karsinut osan kiukkuisuudesta pois, ja tilalle oli jäänyt ilkeämielinen pilkanteko.
"Puhuitko jotain Furreteista? Toitko ne peukaloiset kenties mukanasikin?"
Salamencen haukkuessa arkoja pokémoneja Shira ei voinut olla murahtamatta. Lohikäärme ei kuitenkaan näyttänyt edes huomanneen sitä, vaan antoi kaiken huomionsa yksinomaan Kinille.

[Yamashita]

Kin ei hätkähtänyt. Se astui lähemmäs Salamencea, tuijottaen sitä hyvin syvälle silmiin.
"Kyllä toin. Siksi minä juuri olen täällä" Nidoking sanoi hyvin syvällä äänellä. "Jos et suostu kertomaan syytä miksi ajoit heidät pois, minä pakotan sinut kertomaan."
Teri ja Hunter kauhistuivat kuulessaan Kinin sanat. Ei kai heidän ystävänsä aikoisi tapella tuota rumilusta vastaan? Se tuntui todennäköiseltä. Vaikka Kinistä olikin tullut vahva evoluution jälkeen, Hunterista etenkin tuntui, että se ei kykenisi voittamaan lohikäärmettä.

[Kaya]

Salamence vastasi Nidokingin tuijotukseen perääntymättä.
"Miksi minä sinulle kertoisin? Olet vain joku pullisteleva sarvipää, joka tunkeutui uuteen kotiini lupaa kysymättä!"
Sanat saivat Shiran ärähtämään uudestaan. Oli mokomakin mato paraskin puhuja, Kinhän oli täällä auttamassa Furreteja eikä suinkaan valtaamassa metsää itselleen. Naaras ei voinut enää pysyä vaiti.
"Ei tämä sinun metsäsi ole. Itsehän veit muilta pokémoneilta niiden ainoan elinpaikan. Me olemme täällä pitämässä huolta siitä, että Furretit saavat kotinsa takaisin."
Nyt Salamence soi jopa pienen vilkaisun Ninetalesinkin suuntaan, mutta tyytyi vain naurahtamaan. Ilmeisesti ainoa, jota se jollain muotoa lainkaan kunnioitti, oli Kin.

[Yamashita]

#Minusta itsestäni riippumattomista syistä vastaus viipyi. Mutta tässä se on.#

Kin murahti toisen sanomiselle. Se ei voinnut sietää Salamencen ylimielisyyttä mitenkään. Se olis hyökännyt, ellein Shira olisi puuttunut hiukan asiaan.
Sillä välin Terin ja Hunterin luonna olevat Furretit kävivät niin hermostuneiksi, etteivät pysyneet paikoillaan. Yliaktiivisen Mightyenan ja huolehtivaisen Houndourin yhteistyöllä he saivat pidettyä ne aloillaan, mutta kuinka kauan? Jos Salamencen ja Kinin välille tulisi ottelu, Furretit olisivat vaarassa. Hunter olisi halunnut käydä itse öykkäröivän lohikäärme-pokemonin kimppuun, mutta joutui myöntämään itselleen olevansa liian heikko.
Kun Salamence naurahti Shiralle, Kin alkoi olla varma että ainoa keino hoitaa asia olisi otteleminen. Tähän jästipäähän tuskin saisi taottua muuten mitään järkeä. Kun Nidoking otti askeleen kohti Salamancea, toinen murahti käskevästi.
"Ei lähemmäs. Tai en vastaa seurauksista.

[Kaya]

//Juu, se on okei, edelleenkin olen tottunut odottamaan paljon kauempaankin. (Jaksan kyllä hokea tätä niin kauan että ihmiset uskoo) Ja länttään oman pahoitteluni sinne toisen metsän peliin, jahka saan ensin tämän vastattua//

Shira oli oppinut olemaan välittämättä itseensä kohdistuvasta pilkkanaurusta, eikä ikä ainakaan lyhentänyt sen pinnaa tällaisissa asioissa. Kettu vain sulki silmänsä vastaukseksi Salamencen käytökselle.
Ninetales kuitenkin sai avata silmänsä pian, sillä lohikäärme oli kieltänyt jotakuta lähestymästä. Shira veikkasi kiellon kohteen olevan Kin, ja huomasikin olevansa oikeassa. Naaraalla ei ollut mitään tietoa, mitä sen oletettiin tässä tilanteessa tekevän. Tukevan Kiniä? Rauhoittavan Furretteja Hunterin ja Terin kanssa? Taistelevan? Lähtevän tiehensä?
Viimeinen vaihtoehto ei tuntunut kovinkaan todennäköiseltä, vaikka se Ninetalesta suuresti houkuttikin. Olisi ollut aivan liian väärin lähteä, joten Shira päätti valmistautua taistelemaan. Ainakin hän voisi nukuttaa Salamencen, jos ei muuten pystyisi olemaan hyödyksi.
"Me emme voi pysähtyä tähän."
Shira oli huomaamattaan päätynyt aivan Nidokingin taakse. Ainakaan se ei voisi enää jänistää.

[Yamashita]

Kin oli alkanut epäröidä Furretien käydessä hermostuneiksi ja Shiran hiljaisuuden takia. Mutta kun Ninetales selvästi päätti tukea sitä kaikesta huolimatta, Nidoking oli valmis tappelemaan jos oli pakko. Salamence ei ollut moksiskaan siitä, että sillä olisi kaksi vastassa. Päin vastoin.
"Te siis luulette voivanne tehdä minulle jotain?" se murisi itsevarmana. "Sen luulon aion piestä teistä ulos!"
Salamence hyökkäsi. Se lennähti suoraan kohti Kiniä ja Shiraa. Nidoking ei aikonut väistää vaan päätti ottaa iskun vastaan. Huono valinta. Salamense käytti Dragonbreathia, syöksi halvaannuttavia henkäyksiä suustaan ja ne osuivat suoraan Kiniin. Kuten arvata saattaa, ne olivatkin halvaannuttaneet sen, eikä Nidoking kyennyt liikkumaan. Salamence lensi ylös ja syöksyi uudelleen kohti aikoen tehdä siitä selvän.
Hunter huomasi tappelun alkaneen, ja kauhukseen Kin oli selvästi alakynnessä. Se ei sallisi tätä - olkoot liian heikko, se päätti yrittää! Houndour juoksi Terin ja Furreteiden luota otteluun pelottomasti kuin yleensä. Juuri kun Salamence oli käymässä uudelleen Kinin kimppuun, Hunter syöksi kidastaan Flamethrowerin - ja se riitti pysäyttämään suuren lohikäärmeen kuin seinään. Nyt se kuitenkin suutuksissaan unohti Nidokingn, mutta päätti hoidella tuon ärsyttävän kiusankappaleen ensin - ja tulitti Hunteri Dragonbreathilla.

[Kaya]

Lohikäärmeen hyökkäys ei sinänsä itsessään ollut yllätys, mutta sen äkillinen ajoitus sai Shiran hetkeksi ulos taistelusta. Sillä välin Salamence oli jo onnistunut lamauttamaan Kinin, eikä Ninetales pystyisi toista siitä tilasta parantamaan. Hunter lykkäsi oman lusikkansa soppaan pelastamalla Nidokingin Salamencen toiselta hyökkäykseltä, ja sai siitä hyvästä suuren pokémonin raivon omaan niskaansa. Shira käytti Houndourin tekniikkaa, ja sylkäisi oman liekinheittimensä estämään lohikäärmeenhöngän kulkua.
Lopetettuaan edellisen hyökkäyksensä, naaras päätti samantien jatkaa. Nyt Shira loi sinisenvalkeita aaveliekkejä ilmaan, vapauttaen siten virvatulihyökkäyksensä Salamencen kimppuun toisen polttamisen toivossa.
'Jos me hyökkäämme eri suunnilta, sen on vaikeampi väistää... Mutten voi sanoa sitä ääneen, ettei hän kuule.'
Salamence huitaisi laiskasti häntäänsä Ninetalesia kohti, mutta hidas läimäisy oli helppo väistää. Ilmeisesti lohikäärme piti edelleen kaunista pokémonia suhteellisen vaarattomana. Ja oli Shiran pakko se tunnustaa, sillä hänen hyökkäyksensä tuota lohikäärmetyyppistä pokémonia vastaan tuskin olisivat erityisen tehokkaita.

[Yamashita]

Hunteria ärsytti. Se inhosi Salamencea ja sitä, että tämä oli yrittänyt vahingoittaa sen ystävää Kiniä. Mutta Houndour tiesi olevansa liian heikko nykyisellään. Mutta se ei halunnut kehittyä vaikka olisi voinnutkin. Oli vain yksi keino näyttää tuolle ryökäleelle.
Se loikkasi erään puun runkoa päiten, otti siitä voimaa, loikaten toisen puun oksalle. Se oli nyt alhaalla Shiran kimpussa lentävän Salamencen yläpuolella. Hyvä...
Hunter odotti kärsimättömänä lohikäärmeen tulevan kohdalle. Se yritti onnettomasti huitaista Ninetalesia, mutta tämä väisti helposti. Hunter ymmärsi, että edes kehittynyt Shirakaan ei voinnut paljon mitään tuolle pedolle. Kun Salamence otti etäisyyttä (tehdäkseen uuden Dragonbreathin) se oli tullut sopivasti puunoksalla olevan Houndourin lähelle.
Nyt! Hunter loikkasi suoraan lohikäärmeen selkään ja käytti Biteaan tarttuakseen sen niskaan hyvin tiiviisti. Siitäkös Salamence vimmastui! Se alkoi pelästyksissään lennellä ympäriinsä, ja lopulta lensi ylös metsän ja puitten yläpuolelle vinkuroiden Houndourin selkäänpuukotusta vastaan.

#On se aika jännä, että toinen kirjoittaa hyökkäyksen suomeksi ja toinen englanniksi. Olen tässä miettinyt, pitäisikö minun vasten luonnettani ruveta kirjoittamaan suomeksi. Mitä sanot?#