|
Post by yainara on Mar 28, 2008 15:38:07 GMT -2
*Alesha kääntää päänsä takaisin Nidokingiin päin. Taistelutyyppinen raottaa silmiään, lopettaen foresightin, jolloin ulokkeet hiljaa laskeutuvat takaisin lepäämään niskan molemmille puolin. Naaraalla ei enää ole tarvetta tuon kyvyn käyttämiseen, sillä hänen näkönsä palautuu nyt kunnolla. Lucario aukaisee silmänsä kokonaan, ja vilkaisee Jiyonia tuon sanoessa jotain. Naaraskin huomaa nyt kauempaa lähestyvät pokémonit, jotka eivät tällä kertaa tulleet ihailemaan kolmikkoa, toisinpäin. Ne näyttivät kihisevän raivosta. Eivät tainneet tykätä Jiyonin väkivallan käytöstä.. Alesha katsoo tilannetta, samalla vilkuillen Nidokingiä, joka oli myös alkanut seuraamaan tilannetta. Naaras kuuntelee Vanin selityksen Jiyonin väkivallan käytöstä, ja Lucario hymähtää pienesti. Tuo Umbreon osasi kyllä hoitaa puhumispuolen aika hyvin, kun pokémonjoukko vielä uskoi häntä. Taivaalta kuului jyrähdys, ja Lucario nostaa katseensa ylös, huomaten kertyvät ukkospilvet. Samalla hän tunsi pienen tärähdyksen jalkojensa alla; ei kai tule maanjäristys ukkosen lisäksi? Alesha laskee katseensa hänen ja Nidokingin väliin tulleeseen Jiyoniin, ja perääntyy kun käsky kävi. Hän katsoo kun Jolteon lähetti salaman ukkospilviin, ja sai sieltä palautteeksi suuremman, jonka sähkötyyppinen iskee Nidokingiin. Jiyonin isku ilmeisesti osui, päätellen Nidokingin kovasta karjahduksesta.*
|
|
|
Post by Hapro on Mar 28, 2008 16:16:23 GMT -2
Van katsoi iloisena kuinka Alesha sai taas näkönsä takaisin. Uroksen rauhoittelevat Pokemonit alkavat hajaantua, mutta paikalle alkoi niiden sijasta kerääntyä Vanin (ja Jiyonin) ihailijajoukkoa. 'Aika lähteä', Van päätti ja lähti kohti Aleshaa ja Jiyonia, koko fanityttöjoukkio kannoillaan. Heitä Umbreon ei saisi puhuttua pois; hän oli kyllä yrittänyt. Osa tytöistä ehkä pyörtyi kun hän puhui, mutta ei mitään sen hyödyllisempää. Pian Umbreon pääsikin aivan Aleshan lähelle. Samalla uros huomasi, että taivaalle alkoi kerääntyä pilviä. 'Tämä tästä vielä puuttuikin', Van ajatteli hiukan ärtyneenä. Hän ei kaivannut sadetta. Yhtäkkiä taivaalla jyrähti ja Umbreon säpsähti. Van tunsi myös pienen tärähdyksen tassujensa alla. 'Mikä voisikaan olla parempi kuin maanjäristys?' uros ajatteli sarkastisesti. Van käänsi katseensa Jiyoniin, joka oli siirtynyt Aleshan ja Nidokingin väliin. Van mietti mitä ihmettä Jolteon oli tekemässä. Umbreon ehti perääntyä ja katsoi ihmeissään kuinka Jolteon hoiti ukkoshommansa. Jiyon taisi jopa osua, Vanin korviin kantautui Nidokingin karjahdus. Kysymys olikin, oliko isku tarpeeksi voimakas kaatamaan suuren, maatyyppisen, Nidokingin? Van halusi vastauksen, mutta iskun voima oli kohottanut hiekkapilven, joka peitti näkyvyyttä.
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Mar 29, 2008 11:01:46 GMT -2
Jiyon oli lentänyt muutaman metrin taakse päin iskunsa voimasta. Se oli aivan ruhjeilla ja hengästynyt, ja hiekkapilvi ei auttanut yhtään. Mutta silloin keskeltä hiekkaa ilmestyi Nidoking, joka iski Jiyoniin voimakkaasti. Jolteon yritti väistää, mutta isku osui pahasti sen kylkeen. Jolteon lamaantui, eikä voinnut enään liikkua. Niinpä tietenkin! Eihän sähkö tejoa liiemmin maa-tyyppiin...ja nyt sitä kuollaan! Voi tätä elämää! Jiyon sulki silmänsä, kun Nidoking valmisti viimeistelevän iskunsa. Jos se osuisi Jolteoniin, se luultavasti kuolisi.
|
|
|
Post by yainara on Mar 29, 2008 16:01:38 GMT -2
*Alesha katsoo hiekkapilveen yrittäen nähdä Nidokingin, mutta turhaan. Hän näkee sen vasta silloin kun se iski Jiyonia kylkeen, jonka jälkeen Jolteon näytti lamaantuvan. Lucario kauhistuu ja vilkaisee taas Nidokingiä, joka on avannut suunsa ammolleen ja aikoi viimeistellä Jiyonin lataamalla järjettömät määrät myrkkypiikkejä.* 'Hemmetti..!' *Alesha katoaa yht'äkkiä Vanin läheltä kun Nidoking lähettää myrkkypiikit matkaan. Naaras juoksee ja hyppää Jiyonin ylitse sen eteen sivuttain, kovettaa häntänsä raudankovaksi ja huitaisee myrkkypiikkejä rautahäntä-iskullaan, muttei osunut kaikkiin, ja kuului pari "tsak"-ääntä, kun terävät piikit uppoavat Lucarion lihaan, pari käsivarteen ja pari kylkeen. Se ei paljoa naarasta haitannut, sillä terästyyppi on täysin immuuni myrkylle, ja taistelutyypillä myrkky ei paljoakaan tehoa. *Hiekkapilvi laskeutuu maahan, ja Nidoking huomaa Aleshan lataavan käsiensä väliin aurapalloa. Kyllä vain, Nidoking arvaa jo itsekin että hän taisi suututtaa Lucarion, jonka kylläkin näkee myös ilmeestäkin, silmät melkein paloivat vihasta. Nidoking perääntyy kolmikosta, mutta Alesha viskaa aurapallon sitä päin, ja osuessaan pallo räjähtää ja Nidoking lentää paineesta muutaman metrin taaksepäin, rämähtäen maahan. Naaras hieraisee käsiään toisiinsa, ja katsoo kulmat kurtussa Nidokingiä, joka ei näytä hetkeen hievahtavankaan.*
|
|
|
Post by Hapro on Mar 29, 2008 17:49:56 GMT -2
Van tuijotti suoraan hiekkapilveen, jonka keskeltä Nidoking hyökkäsi kohti Jiyonia; osuen. Umbreon säpsähti ja hätkähti vielä enemmän kun Jiyon ei noussutkaan ja Nidoking valmistautui hyökkäämään. Van kamppaili itsensä sisällä. Hän olisi halunnut taistella, mutta hän pelkäsi ettei osaisi. Onneksi Alesha pelasti hänet päätöksen teolta, sillä naaras syöksyi ja hyökkäsi Nidokingia kohti. Van tuijotti ihmeissään, kun Alesha suojasi Jolteonia iskulta ja rupesi vielä keräämään Aurapalloaan. Umbreon tunsi itsensä säälittäväksi luuseriksi, eikä hänestä ollut tuntunut siltä todella pitkään aikaan. Eikä se tuntunut Vanin mielestä hyvältä. Uros halusi taistella, mutta ensinnäkään hän ei luottanut itseensä ja toisekseen Nidoking oli jo kaatunut maahan. Van astui muutaman askeleen lähemmäs ja katsoi maassa makaavaa lihakasaa, kuten hän sen ajatteli. Yhtäkkiä Nidoking kohottautui ja mulkaisi heitä kaikkia hyvin vihaisesti. "Tästä ette selviä", hän sanoi ja laittoi kätensä ikään kuin torveksi ja alkoi huutamaan jotain outoa. Van oli varma, ettei se tiennyt hyvää ja katseli varuillaan ympärilleen. Pian uros kuulikin meluamista ja asuntojen takaa syöksyi kaksi muuta Nidokingiä, jotka juoksivat suoraan heitä kohti. Nidokingit pysähtyivät Aleshan voittaman Nidokingin eteen ja kysyivät tältä mikä oli ongelma. Ja tuo Nidoking osoitti heitä kolmea. "Nuo tuossa", Nidoking sanoi, "He hakkasivat minut." Sitten Nidoking nousi ylös ja he kaikki käänsivät katseensa Vaniin, Aleshaan ja Jiyoniin. "Tästä ei hyvää seuraa", Van mumisi. Hän pelkäsi joutuvansa otteluun. #Lihakasa Ja haluan jostain syystä että he joutuvat taistelemaan~#
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Mar 30, 2008 12:26:30 GMT -2
#Voi herran jumala, tästä tulee pahaa jälkeä.#
Jiyon sai lopulta liikkumakykynsä takaisin ja nousi pystyyn. Se oli kuitenkin menettänyt paljon voimiaan eikä jaksaisi kauaan. Kaiken huipuksi kaksi muuta Nidokingiä oli saapunut. Ei hyvä. Mutta silloin taivaalla olevat ukkospilvet alkoivat satamaan. Eikä vain vähän, vaan se oli kauhea kaatosade. Äkkiä Jolteonin katse kirkastui, vaikka se ja muut olivat ehtineet jo kastua likomäriksi. Niinpä tietysti! Nidoking on maa-tyyppiä, ja vesi heikentää sitä. Jos nyt iskisin sähköllä, niin... Jiyon teki uudestaan valtavan salaman pilviin, joka tuli takaisin suurempana salamana. Sen jälkeen se iski voimakkaan iskunsa Nidokingeihin. Valtava välähdys täytti kaiken.
|
|
|
Post by yainara on Mar 30, 2008 16:53:40 GMT -2
[Yay! >XD]
*Alesha katsoo kulmiaan kohottaen kun Nidoking kohottautuu ja mulkaisee.* 'Hmph..' *Naaras kohottaa vielä enemmän kulmiaan kun murjottu alkaa huutamaan jotain, ja kohta jostain rymistelee kaksi paksukalloista Nidokingiä lisää. Lucario tuhahtaa Nidokingin sanomiselle, ja vilkaisi taas taivaalle, kun kaatosade alkoi, ja lisäksi maa tärähti voimakkaammin. Alesha laskee katseensa Jiyoniin, joka on noussut pystyyn ja naaras huomasi sen taas iskevän, joten hän juoksee sivummalle ja katsoo kun Jolteon iskee salaman Nidokingeihin. Toivottavasti sähkötyyppisen isku toimii nyt paremmin, kun on kaatosade ja kaikki.*
[Lyhyttä ><]
|
|
|
Post by Hapro on Mar 31, 2008 10:56:51 GMT -2
"Sadettahan minä kaiken päälle kaipasinkin", Van mumisi itsekseen, kun rankkasade piiskasi uroksen selkää. Umbreon ravisteli turkkiaan, mutta se kastui heti uudestaan märäksi. 'Hullun hommaa', Van ajatteli, mutta ravisteli itseään vielä kerran. Ei sillä että se jotakin olisi hyödyttänyt. Kaikki pokemonit alkoivat häipyä paikalta, joko rankkasateen tai Nidokingien vuoksi. Van kuuli ohikulkijoiden mutisevan jotain siihen suuntaan että: "Heidän ei olisi kannattanut suututtaa Nidoking-veljeksiä" ja "Oi oi, nyt heistä tulee Kingien ruokaa" sekä "Sopiiko oregano leivän päälle?" Erityisesti viimeinen kohta laittoi Vanin pohtivalle tuulelle. Mutta uros unohti sen nopeasti, kun Jiyon alkoi kerätä taas iskuaan ja lähetti salaman taivaalle. 'Yhäkö hän jaksaa?', Van ihmetteli, mutta jätti ihmettelyt vähemmälle ja hypähti taakse päin pois iskun läheisyydestä; maan tärähdellessä. Van ihmetteli maanjäristyksiä; ei ollut kovin normaalia että niitä tuli koko ajan. Myös sade vaikutti jotenkin oudolta. Vanilla ei ollut aikaa uhrata sillekään paljoa ajatuksiaan, sillä Jiyon teki iskunsa. Van ehti juuri ja juuri peittää silmänsä kun sokaiseva valo hyökkäsi taas Jolteonin iskusta. Umbreon toivoi ettei Aleshan silmät tällä kertaa vaurioituisi. Nidokingithän olivat maatyyppiä, mutta Van arveli kaatosateen vaikuttaneen jotenkin niiden sähkönsietokykyyn. Ainakin uros toivoi niin, hän ei ollut tappelutuulella (kuten ei koskaan ollut). Umbreon ei avannut vielä silmiään, sillä niihin sattui valon jäljiltä. Näin ollen hän ei tiennyt mitä tapahtui ja toimiko Jiyonin isku.
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Apr 3, 2008 9:21:59 GMT -2
Jiyon oli kuoleman väsynyt: isku oli vaatinut sen viimeisetkin voiman rippeet. Mutta se oli kannattanut, sillä Nidokingit olivat saanneet niin paljon vahinkoa, että ne voitettaisiin nyt hyvin helposti. Jiyon otti askeleen niitä kohti, sinisessä silmässään outo katse. Samalaisia kuin minä nuorena...eivät koskaan ota opikseen. Yksi Nidokingeistä värähti, kun Jolteon lähestyi sitä. Ihan kuin se olisi pelännyt, että se iskisi ne nyt kuoliaksi. Mutta se ei ollut Jiyonin ajatus. Jolteon muisti kamalan hetken menneisyydessään siinä samassa ja jäi seisomaan sateeseen, joka piiskasi sen piikikästä turkkia kuin pientä höyhentä tuulessa. Se ei aikonut tappaa, vaikka nyt olisikin pystynyt. Sen tunteet taistelivat vastaan. "...Menkää." Nidokingit näyttivät hämmästyneiltä, mutta Jiyon kätki katseensa. Kukaan ei nähnyt, kun Jolteon itki sateessa. "Menkää, ja luvatkaa, että ette ikinä vahingoita ketään. Sillä on niitä, jotka ovat kokeneet liika taistellakseen teidänlaisianne raukkoja vsataan. Raukkoja, jotka uskovat raakaan voimaan." Articuno...miten voinkaan unohtaa sen taistelun. Nämä toopet eivät ole mitään verrattuna siihen ylpeään legendaariseen lintuun! "MENKÄÄ JA JÄTTÄKÄÄ MEIDÄT RAUHAAN! EMME HALUA TAPELLA!" Jiyonin silmät sumenivat kyyneleistä. Kyyneleistä, jotka olivat vain pieniä pisaroita sateen keskellä.
|
|
|
Post by yainara on Apr 8, 2008 13:35:03 GMT -2
[..Dramaattista.]
*Ennen Jiyonin iskua Alesha oli sulkenut silmänsä ja vetänyt kätensä silmien eteen, kuunnellen nyt iskun aiheuttamia ääniä sekä Nidokingien tuskankarjahduksia, joiden jälkeen kuuluu kova rymähdys kun kaikki kolme kaatuvat pahoin haavoittuneina maahan iskun voimasta. Iskun loppuessa Lucario laskee kätensä alas ja aukaisee silmänsä, iloiten siitä kun isku oli osunut ja purrut Nidokingeihin aika pahasti. Naaras menee Vanin luokse katsoen kuitenkin kun Jolteon lähestyy yhtä Nidokingiä, joka oikein vapisee pelosta ja kohottaa yhden kätensä eteensä kuin yrittäen suojata itseään mahdolliselta iskulta. Mutta iskua ei kuulu eikä tunnu, kuului vain Jiyonin sanominen sateenropinan keskellä ja Nidokingit hämmentyvät, kätensä kohottanut laskien sen takaisin ja tuijottaa katseensa kätkenyttä Jolteonia. Alesha tuijottaa itsekin hämmentyneenä Jiyonia, eikä oikein tiennyt missä mennään. Jos hän nyt tajuaisi kokeilla ajatuksenlukua, saisi hän vastauksen. Mutta ei. Lucario vain katsoi tilannetta hämmästyneenä, ja havahtui Jiyonin huutaessa viimeisen lauseensa. Nidokingit tuijottavat peläten Jolteonia, kömpien nopeasti ylös ja pinkaisevat juoksuun poispäin maa tärähdellen pienesti kolmen raskaan nidokingin nopeiden askeleiden ansiosta. Pian paksukallot katoavatkin kauas sateeseen.*
|
|
|
Post by Hapro on Apr 8, 2008 14:01:29 GMT -2
Vihdoin Van sai silmänsä auki ja samantien niihin satoikin vettä. Uros mutisi jotain 'vaivalloisista pisaroista', mutta lopetti nopeasti saatuaan silmänsä auki ja nähtyään mitä Nidokingeille oli käynyt. Umbreon ei saanut sanaa suustaan, joka oli outoa sinänsä, vaan hän vain tuijotti Nidokingejä. Uros ei edes huomannut kuinka Alesha tuli hänen vierelleen. Van kuunteli ihmeissään Jiyonin puhetta. Umbreon ymmärsi kyllä sen, että väkivaltaisuus ei ollut hyve (hänhän vihasi taistelua), mutta hän oli koko ajan luullut että Jolteon oli taistelemisen kannalla. Tämä muutos yllätti siksi Umbreonin täysin. 'Mitähän hänellä liikkuu mielessään?', Van mietti ja katsoi kuinka Nidokingit kömpivät ylös ja pakenivat. Van arveli, että olisi itsekin tehnyt niin, jos olisi ollut tuossa tilanteessa. Umbreon halusi mennä ja sanoa jotain Jiyonille, mutta hän ei keksinyt mitä; se oli outoa. Uros oli tottunut siihen, että hän keksi aina jotain sanottavaa. Van käveli Jiyonin vierelle. "Hienosti hoidettu", uros sanoi hymyillen Jolteonille. Hän ei huomannut toisen kyyneleitä, sillä sade pyyhki ne ja peitti näkyvyyttä. Van katsoi Nidokingien menosuuntaan. Uros oli iloinen siitä, ettei hänen ollut tarvinnut taistella, mutta hän tunsi ettei Jolteonilla ollut kaikki ihan kunnossa; jos nyt niin saattoi sanoa. "Oletko kunnossa?" Van päätti kysyä, vaikka se tuntuikin hiukan typerältä; olivathan he tunteneet toisensa vasta vähän aikaa eikä Van paljoa pitänyt Jolteonista. Mutta nyt Umbreon oli alkanut jo hieman pitää häntä ystävänään. Vasta vähän, vaikka Jolteon olikin säästänyt Umbreonin taistelulta.
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Apr 8, 2008 15:11:14 GMT -2
Jiyon pysi hiljaa. Se halusi ajatella. Hemmetti. Miksi annoin voimieni antaa sumentaa järjenjuoksuni? Eihän siinä ole mitän järkeä. Tappamisestaei kostu ikinä mitään. Tappaminen tuo lisää väkivaltaa, väkivalta taas tappamista...ymmärsn sen vasat, kun voitin Articunon. Articuno...hän oli samanlainen kuin minä ennen. Mutta nyt olen muuttunut. Aion auttaa pokemoneja hädässä. Se on elämänbi tarkoitus. Kuullessaan Vanin puhuvan, Jiyon päätti mietiskellä juttunsa loppuun myöhemin ja vastata Vanille. "Eihän tuo ollut mitään siihen, mitä joskus tein...legendaarinen kaunokainen hävisi minulle muinoin. Ja olen ihan kunnossa, ellei muutamaa poikki mennyttä kylkiluuta lasketa eikä jomottava kipua päässäni." Jolteon virnisti ilkikurisesti Umbreonille, minkä jälkeen se katsoi Aleshaa ja Umbreonia. "Minulla on asioita, joita tehdä. Auttaa muita. Minä menen nyt." Jiyon lähti hitaasti kävelemään sateessa. Pieni maanjäristys ei saannut sitä pysähtymään, vaan se jatkoi eteenpäin. Silla oli tärkeä tehtävä.
|
|
|
Post by yainara on May 8, 2008 16:59:09 GMT -2
*Alesha katsoo kun Van menee Jiyonin vierelle, ja päättää itsekin mennä, joten kävelee toisten luokse, sanomatta kuitenkaan sanaakaan. Hänen päässään pyöri kysymyksiä, aatteita ja kaikkea sekaista, mistä hän ei itsekään saa selvää ja saa hänet hämmennyksiin, mikä johtaa siihen, että hän vain pysyy hiljaa kun ei keksi mitään järkevää sanomista. Jiyonin sanomisesta Lucarion suu loksahtaa auki. Hänkö on tavannut legendaarisen? Alesha itse ei ole ikinä ollut lähikontaktissa kenenkään legendaarisen kanssa.. Mutta sitä hän ei mieti, vaan hänen kasvoilleen kihoaa pieni hymy. Jolteon kohtasi legendaarisen ja selvisi siitä - ilmeisesti voittajana - siinä vasta saavutus. Alesha luulee, että Jiyon on edes vähän ylpeä siitä. Naaras itse ainakin olisi.. No, onhan niitä vahvempiakin pokémoneja kuin legendaariset, mutta silti, legendaariset on legendaarisia ja sellaisen kohtaaminen olisi suorastaan kunnia. Hänen ehkä pitäisi joskus käydä testaamassa taitojaan yhden legendaarisen kanssa - hänhän on kulkenut pitkin pokémon-maailmaa, ja tietää ainakin legendaaristen tuli- sähkö- ja jäälintujen sijainnit. Alesha miettii hetken, kunnes hän havahtuu Jiyonin taas puhuessa, ja naaraan hymy hyytyy ja muuttuu taas ihmetteleväksi. Lucario ei saanut taaskaan sanaa suustaan, vaan katsoo kun Jolteon kävelee poispäin.*
[Anteeksi toi hömpötys, piti vaan saada jotenki viesti pidemmäksi XD~]
|
|
|
Post by Hapro on May 9, 2008 12:21:24 GMT -2
#Yai hömpöttelee xP Hauska sana xD#
Van istuutui maahan kuuntelemaan Jiyonia ja kallisti päätään. Legendaarinen? Jolteon ei tainnutkaan olla mikään turha heppu; ei joka mies tavannut legendaarisia. Vania asia ei kyllä kiinnostanut niin paljon kuin olisi voinut, olihan hän itsekin melkein ainutlaatuinen väritykseltään. Ei nyt ihan legendaaristen tasoa, mutta sinne päin. ”No hyvä että edes jotenkin kunnossa”, Van sanoi ja virnisti takaisin. Jiyonhan taisikin olla ihan mukava heppu, vaikka aluksi olikin tungetellut ikävästi. Yhtäkkiä Jiyon alkoikin puhua jotain asioista ja sellaisesta. Van vain tuijotti Jolteonia. Mikä tuo juttu nyt sitten oli? Jiyonhan oli juuri voittanut Nidokingejä ja kaikkea. Ja nyt hän sanoi lähtevänsä! Van ei ymmärtänyt, mutta hän olisi halunnut ymmärtää. Sade piiskasi uroksen turkkia ja hän ravisteli itseään. Jiyon oli lähtenyt kulkemaan poispäin, mutta Van ei halunnut että tämä karkaisi. Ei tämä vain voisi lähteä, sen jälkeen mitä he kaikki kolme olivat kokeneet. Miksi Jolteon lähti? Hän oli sanonut, että hänellä oli ’asioita, joita tehdä’, mutta mitä asioita ne sellaiset luulivat olevansa. Kysymykset pyörivät Umbreonin päässä ja hän vannoi ettei antaisi Jiyonin lähteä. ”Mihin sinä luulet meneväsi?” Van kysyi ja nousi seisoma-asentoon istuma-asennostaan. Ääni ei ollut vihainen; sen sijaan siitä kuulsi kylmyys, jollaista Van ei pitkään aikaan ollut itsestään ulos saanut. ”Kaiken tuon jälkeen, autoit meitä ja kaikkea. Ja nyt sanot häipyväsi! Syysi on vieläpä huono”, Van jatkoi, astuen muutaman askeleen Jiyonia kohti. ”Jos aiot karata, saat luvan kertoa hyvän syyn tai en anna sinun lähteä.” Viimeinen uhkaus oli laimea, mutta Van toivoi, ettei Jiyon tiennyt että Umbreon vihasi taistelemista. Hän oli kuitenkin päättänyt, että taistelisi, jos Jolteonista ei muuten irtoaisi vastausta tai tämä vain häipyisi. Ja kun Umbreon tarkemmin ajatteli, hän tajusi, että he tunsivat toisensa jo aika hyvin… Jiyon oli vahva ja Alesha samaten (plus Alesha oli naaras)… Heistä voisi tulla tiimi. Van innostui ajatuksesta kovasti, muttei näyttänyt sitä päälle päin; ensin hän halusi saada vastauksen Jiyonilta.
#Minä tässä muuten mietin… Sopisivatko nämä kolme pelastustiimiksi? Vanhan (<-outo sana) kerää itselleen tiimiä~#
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on May 10, 2008 10:38:19 GMT -2
#Mielestäni sopisi. Entä Yainara?#
Jiyon oli juuri lähdössä, kun Van pysäytti sen. Kärsivällisestii Jolteon kuunteli, mitä Umbreon halusi. Sen kysymykset herättivät Jiyonissa tutun, lämpimän tunteen. Se muisti edesmenneen ystävänsä, jonka Articuno oli tappanut. Sade ei näyttänyt tekevän loppuaan, vaan kaiken päälle kuului mahtava jyrähdys. Taivas muuttui sekunnin ajaksi täysin valkeaksi suuresta salamasta. Sillä hetkellä Jiyon heräsi takaisin nykyhetkeen, aikoen vastata samalla Vanille. "Jos se sinulle kuuluu...Pelastustiimi. Olen menettänyt jotain hyvin tärkeää, ja nämä metallirenkaat muistuttavat siitä minua joka päivä, halusin tai en. Haluan auttaa pokemoneja, ettei heidän tarvitse kokea samaa kuin minä. Se on liian tuskallista useimmille..." Taas ukkonen jyrähti. Jiyon piti tauon ja jatkoi: "...siksi sydämeni on särkynyt. Mutta tämän avulla voin koota sen sirpaleet vielä yhdeksi elämäksi, joka jatkuu vain auttaakseni muita. Elämä jatkuu." Jiyonin sininen silmä väreili sateessa, aivan kuin se olisi itkenyt. Muisot olivat rankkoja muisteltaviksi. "Siksi minun on mentävä. Auttaakseni hädässä olevia pokemoneja. Se on tehtäväni. "
|
|