Jepsuti, tänne käypi tiemme ^_^

[Yamashita]

rauhallinnen päivä asuinalueella. Aurinko paistaa yms... Pokemonit eleskelivät onnessaan tässä rauhassa.
Mutta ei kauaan.
Muuan onnellinen Hoppip hyppeli kadulla. Juuri silloin jokin keltainen ja nopea pyyhälsi melkein sen päältä kovalla vauhdilla. Vain metallinen kilinä kuului suhaduksen alta.
Se oli Jiyon, joka juoksi kuin tuli hännän alla. Se oli kyllästynyt kovaan melskeeseen ja etsi nyt rauhaa.
Mihinköhän ne kaksi jäi..?

[Hapro]

Van jolkotteli Asuinalueelle Jiyonin perässä, tähyillen samalla Aleshaa; eihän hienoa naista sopinut joukosta jättää. Pökertyneenä pyörivä Hoppip osui hänen tielleen ja Van pysähtyi.
"Pyydän anteeksi hänen puolestaan", Umbreon sanoi ja kumarsi hämmentyneelle Hoppipille. 'Nyt vain pitäisi saada se idiootti kiinni.' Van mietti ärtyneenä. 'Hän taisi juosta tuonne päin.' Umbreon yritti saada Jolteonin hajusta kiinni, mutta se ei meinannut onnistua sillä koko maa oli täynnä hajuja. Van kohotti uudestaan päätään ja mietti missä Alesha oli; toivottavasti naaras tulisi pian. Van ei todellakaan halunnut viettää aikaa kahden Jiyonin kanssa; se ei tulisi kysymykseenkään. Umbreon keskittyi kuuntelemaan ja takaa päin kuuluikin fanityttöjen kirkumista ja jotain epämääräistä mölinää, jonka Van oletti kuuluvan Nidokingille. 'Onko kaikkien pakko olla tuollaisia?' Uros huokasi. Lopulta hän tavoitti Jiyonin metallirenkaiden hajun ja lähti tämän perään. Pian Van saikin uroksen näköpiiriinsä, vaikkei kovinkaan iloisena siitä. Mieluummin Alesha. Umbreon käänsi päätään ja näki kuinka muutamista taloista availtiin ikkunoita (jos sellaisia on xD) ja työnnettiin päitä ulos. Alueella asuvat Pokemonit olivat tainneet kuulla melua ja tulleet ulos katsomaan mikä sen aiheutti. 'Voisiko huonommin mennä? Alesha poissa, mutta Jiyon näköpiirissä. Miksi minä?' Van pohti tuskastuneena. Samalla hän mietti menisikö Jolteonin luokse vai odottaisiko Aleshaa. Hän päätyi odottamiseen ja tähyili odottavasti ympärilleen.

[yainara]

*Pientä viivytystä Aleshalle on tullut, kyllä. Sillä Nidoking oli kömpinyt nopeammin ylös kun Lucario luuli; ja taas Nidoking on jahtaamassa tätä. Naaras alkaa pikkuhiljaa ärsyyntyä, ja jarruttaa, kääntyen kohti Nidokingiä ja fanityttöjä. Hän ei huomannutkaan kuinka lähellä Nidoking oli; kun Alesha pysähtyi, köriläs sai naaraan kiinni ja kaappaa halaukseensa. Lucario kiroaa mielessään; Eikö tuolla ole hajuakaan miten naisia kohdellaan?.*
"Eipäs uida liiveihin!"
*Alesha ärähtää Nidokingille, ja taas antaa potkun puhua puolestaan; naaras potkaisee körilästä leukaan ja näin pääsee irti kaatuvan Nidokingin otteesta.
Päästessään takaisin maalle Lucario päättää hidastaa muitakin faneja. Hän ottaa tukevan asennon, ja nostaa takaraivossa kiinni olevat ulokkeet ylös, silmien alkaessa hohtaa. Siinä samassa maa alkaa hieman järistä fanien alla, ja ne yrittävät tasapainotella mutta suurin osa kaatuu ja kaataa samalla muitakin.
Alesha ei kohenna maanjäristys-iskunsa tehoa (ettei maa halkeile tai talot vahingoitu), vaan lopettaa piakkoin fanien kaatumisien jälkeen, ja pinkaisee juoksuun, juosten nopeasti Vanin luo.*
"Anteeksi kun kesti .. piti vähän hidastaa noita."
*Alesha sanoo Vanille, vilkaisten ympärilleen, huomaten Jiyonin kauempana.*
"Mennäänkö? Nuo kyllä jatkavat jahtaamista kunhan pääsevät ylös .. "
*Naaras tokaisee Umbreonille, ja vilkaisee fanilaumaa, ja osa oli jo noussut ylös.*

[Yamashita]

Jiyon havaitsi, että Van ja Alesha olivat tulleet paikalle. Tällä kertaa, jopa ihan yllätyksenä, Jiyon ei häiriintynyt Vanin läsnäolosta. Päinvastoin, se alkoi mieltyä sen naamatauluun ja oli melkein iloinen kun se oli paikalla.
Mutta nyt se näki vanin fanityttölauman ja muutti melkein kokonaan mielensä.
Perskule! Että noidenkin piti tulla meidän perässä!
Tästä huolimatta Jolteon meni Vanin ja Aleshan luo metallirenkaat kilisten.
"Mitäs nyt tehdään?"

[Hapro]

Van kääntyi juuri parahiksi nähdäkseen kuinka Alesha järisytti maata. 'Hoo, hänhän on voimakas!' Uros mietti, samalla kun Alesha tuli hänen luokseen.
"Ei haittaa minua, viivytelkää vain niin paljon kuin sielu sietää", Van vastasi hänelle. "Ja kieltämättä olisi varmaan hyvä lähteä; he ovat turhan innokkaita." Juuri kun Umbreon oli lähdössä liikkelle, tulikin Jiyon jo heidän luokseen. Van huokasi mielessään. Ei hetkeäkään Aleshan kanssa kahdestaan. Mutta pakko kai Jolteonia oli sietää; hän kun ei mihinkään tuntunut menevänkään.
"En tiedä mitä tekisimme", Van vastasi Jiyonin kysymykseen. "Nuo fanimme tuskin lopettavat jahtaamista, vaikka kohtaisivat ties mitä vaikeuksia. Neidin Maanjäristys oli erinomainen, mutta sekään ei pysäyttänyt heitä, joten en millään keksi miten he pysähtyisivät." Vania ärsytti ettei se keksinyt mitään; mutta asiaa paransi se, ettei Jiyonkaan keksinyt.
"Olisiko teillä toimivaa ideaa?" Van kysyi kääntyen Aleshan puoleen. Lucario vaikutti älykkäältä ja Van oli varma, että tämä keksisi jotain toimivaa.

[yainara]

*Alesha luo hymyn Vanille, ja Jiyonin tullessa hän kääntää katseensa häneen, alkaen miettimään, nyökäten samalla Vanille hymähtäen.*
"Jep, ne taitavat olla ihastuksesta sekaisin kun eivät tajua että emme ehkä halua heitä tänne.."
*Naaras sanoo, vilkaisten väkijoukkoa, miettien samalla ankarasti.*
"Aikas kiperä tilanne.."
*Alesha tokaisee mumisten, tuijottaen fanijoukkoa kulmat kurtussa, miettien edelleen, ja sitten vilkaisee Jiyonia ja Vania.*
"Hm .. ehkä he lähtevät jos niitä pelottelee vähän?"
*Naaras kysäisee ja kääntää taas katseensa ihailijoihin, jotka ovat kaikki päässeet ylös ja jatkavat uhkaavasti matkaansa kohti heitä. Mutta Alesha näkee myös muutamia jotka ovat luopuneet leikistä ja juoksevat pakoon "pelottavalta maanjärisyttäjältä".*

[Yamashita]

Jiyon vilkaisi molempia, sitten se virnisti. Se vastasi Vanille uhkarohkeasti:
"Niinkö? Antakaas kun näytän."
Jolteon asettui lähestyvän fanijoukon sekä Nidokingin ja Vanin sekä Aleshan väliin.
Aurinko häikäisi Jiyonia, kun se alkoi valmistella iskuaan: Solarbeamia. Se alkoi ladata mahtavaa hyökkäystään, ja siinä valossa se sujui harvinaisen nopeasti. Pienen hetken kulutta se oli ladannut iskunsa lähes valmiiksi.
"Kaueammas, te kaksi!"
Jiyon otti turkkiinsa kerääntyneeseen mahtavaan säde-iskuun vielä muutaman auringonsäteen ja laski sen irti. Pamaus oli päätä huimaava, ja valaisi koko tienoon. Jiyon sokaistui iskunsa valosta hetkellisesti.
Toivotaan, että se onnistui!

[Hapro]

Van avasi suunsa taas, muttei ehtinyt sanoa mitään, kun Jiyon jo keräsi iskuaan. Umbreon huokasi. Kaikki olivat sitten väkivaltaisia. Asian olisi voinut yrittää hoitaa puhumalla, mutta ei; pakko oli saada tehdä jotain väkivaltaista. Mutta eipä kai sitä muutakaan voinut, kuin kulkea virran mukana. Van asteli pari askelta taakse päin, pois Jiyonin iskun tieltä. Onneksi jotkut hänen fanitytöistään lähtivät pakoon. Nidoking sen sijaan ei väistynyt; hän näytti täysin varmalta siitä, että pärjäisi yhdelle iskulle. 'Ainakin hän on yritteliäs.' Van mietti kyllästyneenä. Samassa Jiyon oli jo kerännyt iskunsa melkein loppuun ja Van hätkähti; sehän oli käynyt nopeasti. Uros ehti juuri kohottaa tassunsa silmien eteen ja puristaa silmänsä kiinni, jottei sokaistuisi, kun isku lähti matkaan valtavan pamauksen saattelemana. 'Tämän takia minä vihaan taistelemista.' Hän pohti hyvin ärtyneenä, korvissa soiden ja silmissä kirvellen iskun voimasta.
"Onnistuiko se?" uros kysyi. Häntä ei erityisemmin kiinnostanut nähdä valtavaa tuhoa, jonka Jiyonin isku oli mahdollisesti aiheuttanut, eikä hän siksi avannut silmiään.

[yainara]

*Alesha katsoo kun Jiyon alkaa lataamaan auringonvaloa itseensä, ja perääntyy samalla pari askelta. Naaras luuli ettei tee iskuaan loppuun vaan pelottelee faneja saaden ne luulemaan että hän oikeasti tekisi sen, mutta niin yht'äkkiä tekeekin, ja Lucario sokaistuu auringonvalosta ja ei näe mitään. Alesha kuulee vain säteen aiheuttamat äänet sekä fanien kirkumista, ja juoksuaskelia, jotka kaikkoavat.
Naaras menee kyykkyyn ja räpyttelee silmiään, mutta näkö ei näytä palaavan.*
"Perhanan perhana .. En näe mitään!"
*Alesha sanoo nousten nopeasti ylös, mutta menettääkin tasapainonsa kun kompastuu johonkin, ja rämähtää selälleen maahan silmät ristissä.*
"Erh.. joo, onnistuiko se?"
*Naaras toistaa Vanin kysymyksen Jiyonille, nousten istumaan, ja ravistaa päätään yrittäen saada näkönsä takaisin, mutta näkee vain valkoista. Samalla Lucario toivoo, ettei Jolteonin isku tehnyt vakavaa vahinkoa.. Ei olisi mukavaa jäädä korjaamaan taloja jotka mahdollisesti iskun ansiosta tuhoutuivat. Sen takia naaras ei käyttänyt voimakkaita iskujaan, ettei saisi heti vihoja itseensä.*

[Yamashita]

Jiyon sai näkönsä takaisin. Pikku hiljaa sen näkö palautui, ja se virnisti yhä enemmän, mitä enemmän näki.
Nidoking oli kaatunut iskun voimasta, mutta sitä ei oltu vielä päihitetty.
Heh...ainakin kaadoin sen!
Jolteon vilkaisi Vaniin.
"Mitäs nyt? Edes tehokkain iskuni ei vaikuttanut siihen muuten kuin kaatoi sen. Olisiko parasta puhua sen kanssa vai...?"
Se käänsi katseensa pois vanista ja huomasi, että Nidoking alkoi nousta ylös. Vanin vastauksella olisi siis kiire.

[Hapro]

Van hätkähti Aleshan huudosta. Eikö naaras nähnyt mitään? Sitten Jiyon saisi turpiinsa; vikahan oli hänen! Vania ei kyllä kiinnostanut ruveta uhittelemaan uroksen kanssa, mutta silti; ei naisia saanut kohdella kaltoin. Van avasi kuitenkin silmänsä, nähdäkseen tuhon, jota Jiyon oli aiheuttanut.
"Hän kaatoi Nidokingin ja kaikki fanit taisivat karata", Van vastasi Aleshan kysymykseen. "Toivottavasti saatte näkönne takaisin", hän jatkoi katsoen Aleshaa. Oli inhottavaa ettei uroksesta ollut mitään apua. Samassa Jiyon jo kysyikin oman kysymyksensä.
"Hmm", Van mutisi. Nidoking alkoi toipua vähän turhan nopeasti iskusta. Eihän Jiyonissa ollutkaan paljoa voimaa.
"En tiedä saisimmeko puhumalla mitään aikaan", Umbreon aloitti. "Alesha-neidin puheita tuo Nidoking saattaisi kuunnella, mutten tiedä onko neiti siihen sopivassa kunnossa." Van vilkaisi taas Aleshaa. Jos naaras ei olisi sopivassa kunnossa, heillä olisi edessään ongelma. Nidoking kun oli jo päässyt melkein ylös ja ravisteli nyt päätään selvittääkseen päänsä.
"Jos neiti ei pysty siihen, en tiedä mitä tekisimme", Van sanoi lopulta.

[yainara]

*Alesha istuu toimettomana maassa, kuunnellen Jiyonin ja Vanin puheita. Nidoking siis yrittää vielä..
Naaraankin mielestä puhe saattaisi toimia mokomaan paksukalloon, joten Lucario ottaa kädellään tukea maasta ja kampeaa ylös, mutta näkee kaiken vain hyvin sumeasti, mutta erottaa hemmojen värit, varsinkin Nidokingin, joka näyttää Aleshan silmissä jättimäiseltä violetilta sumukasalta ..
Lucario lähtee astelemaan varovaisesti eteenpäin yrittäen olla kompastumatta mihinkään. Alesha on aika puolustuskyvytön kun hän ei näe kunnolla, ja hän ei osaa erottaa kuinka kaukana Nidoking on, joten pysähtyy muutaman askeleen päähän Jiyonista ja Vanista, painaen oikean tassunsa rinnassa törröttävään metallipiikkiin sulkien silmänsä, ja siinä samalla ulokkeet nousevat hiljalleen ylös Lucarion päänsivuille, tehden näin foresight-"iskunsa". Kaukokatseisuus on tällä hetkellä ainoa tapa, jolla Alesha voisi nähdä jotain.
Samantien naaraan mieleen tulee sinisen eri sävyinä näkyvä näky Asuinalueista ja hemmoista. Alesha näkee kun Nidoking ravistaa päätään ja kääntää sitten katseensa kolmikkoon, katsoen Jiyonia vihaisesti. Köriläälle ei sopinut Jolteonin käytös, ja sen huomaa kun se astelee pari askelta eteenpäin ja aukaisee suunsa, alkaen lataamaan myrkkypiikkejä, jotka mitä ilmeisimmin aikoo iskeä Jiyoniin kostaakseen.*
"Seis!"
*Alesha huudahtaa Nidokingille, joka havahtuu ja kääntää katseensa Lucarioon.*
"Etkös käsitä vihjettä, miksi me oikein juostaan pakoon ja yritetään saada teikäläiset paksukalloiset ihkuttelijat (..) pois luotamme?"
*Lucario lausahtaa silmät edelleen kiinni, ja Nidoking tuijottaa hämmentyneenä naarasta.*
"Eikös se tarkoita sitä, että te esitätte vaikeasti tavoiteltavia?"
*Nidoking kysyy Lucariolta, jonka ohimolle valuu animehikipisara*
"..Ei..."
*Naaras vastaa murahtaen, vilkaisten samalla Vaniin ja Jiyoniin päin kuin kysyen, olisiko heilläkin jotain sanottavanaan..*

[Yamashita]

Jiyon katsoo hieman nolostuneena Nidokingiin; sen mielestä koko pokemon ei ole mikään tervejärkinen.
Tässähän tarvittaisiin armeijaa, että tuo saataisiin maahan...
Jolteon nuuskaisi. Jokin haisi. Se haju varoitti vaarasta.
Eikä syystä.
Täällä asuvat pokemonit olivat raivoissaan rauhanhäiritsijöstä, ja olivat tulossa sine missä kolmikko oli. Juttua ei helpottanut Nidokingin lähentely Aleshaa kohtaan.
"Hienoa! Mitä seuraavaksi?!"

[Hapro]

Van seurasi huolissaan kuinka Alesha nousi ylös. Yhtäkkiä naaraan päänsivulla olevat ulokkeet nousevat pystyyn ja Van vaistosi että Lucario saa otteen (öh ^^') muista. Umbreon tarkkaili kuinka Alesha yritti selittää Nidokingille että he eivät halunneet paksukalloisten ihkuttajien seuraavan heitä. Asia ei näyttänyt uppoavan Nidokingin paksuun kalloon ja Van huokasi. Hän päätti yrittää selittää jotain Nidokingille siitä, etteivät kaikki pitäneet ahdistelijoista, mutta samassa Jiyon keskeyttää hänet. Van pyörähti ärtyneenä urosta kohti; häntä alkoi jo ärsyttää se, että hänet keskeytettiin koko ajan.
"Niin mitä?" Umbreon kysyi, yrittäen pitää äänensä vakaana. Van kohotti katseensa ja huomasi kuinka monet Pokemonit alkoivat lähestyä heitä, kasvoillaan murhanhimoisia ilmeitä.
"Oletko nyt tyytyväinen?" Van kysyi Jiyonilta. He olivat saaneet kaikkien noiden Pokemoneiden vihat päälleen. Väkivalta ei todellakaan ollut ratkaissut sitten yhtään mitään; paitsi että Vanin ihailijajoukko oli häipynyt. Siinä tilanteessa se ei kuitenkaan paljoa lohduttanut. Van oli taas neuvoton; hän ei tiennyt kannattaisiko puhua ensin Nidokingille vai heitä kohti ryntääville Pokemoneille. Umbreon vilkaisi Aleshaa ja Nidokingiä. 'Neiti varmaan pystyy hoitamaan tuon.' Van ajatteli.
"Voisitteko huolehtia Nidokingistä?" hän kysäisi. "Minä hoidan nuo." Vastausta odottamatta Van lähti kohti heitä lähestyviä Pokemoneja. Ei ollut hänen tapaistaan olla odottamatta vastausta, mutta nyt sattui olemaan hätätilanne. Nopeasti Van pääsikin Pokemoneiden luokse.
"Hei, rauhoittukaapas", uros aloitti. "Tämä - hmm - ystäväni tässä kärsii pienestä ongelmasta." Tuntui oudolta kutsua Jiyonia ystäväkseen, mutta sitä uros kuitenkin taisi olla. Van päätti sepittää heille jotain aivan mystistä.
"Niin, tämä Jolteon-ystäväni tässä kärsii sellaisesta ongelmasta, että hän ei aina pysty hallitsemaan voimiaan. Hän ei pysty tekemään asialle yhtään mitään." Vanin selitykset tuntuivat uppoavan yksinkertaisiin Pokemoneihin.
"Mutta miksi hän sitten liikkuu vapaana?" kysyi eräs pieni Caterpie. Van katsoi häntä, yrittäen saada kasvoilleen jonkin säälivän hymyn oloisen.
"Hän kärsii siitä vain harvoin. Ja onhan jokaisella oikeus elää normaalia elämää, vai mitä? Ei ole reilua antaa hänen kärsiä vain, koska hän ei pysty hallitsemaan voimiaan", Van selitti. Pokemonit tuntuivat ymmärtävän ja nyökyttelivät hyväksyvästi. Van uskoi tehtävänsä olevan täytetty ja hän käänsi katseensa muita kohti. 'Toivottavasti he saavat pidettyä Nidokingin aisoissa.'

#Pitkää pukkaa Van muuten oikeasti keskeytetään aika usein xP Poikaparka~#

[Yamashita]

#Jepu. Jiyonille tulee helppa, kun väkijoukko on tyynnytetty.#

Jolteon vilkaisi sivusilmällä Vaniin, joka oli onnistunut selvittämään homman muiden pokemoneiden kesken.
Heh...Sinä senkin! Minä kyllä vielä maksan!
Se jätti asian nyt sikseen ja vilkaisi Nidokingiin. Äkkiä taivaalle alkoi kertyä ukkospilviä. Jiyon piti itseään onnekkaana, sillä juuri ukkosella se pystyi lataamaan vahvimman sähköiskunsa täysille. Tosin, Nidoking on puoliksi maa-tyyppiä. Jiyon toivoi, että se onnistuisi siitä huolimatta.
"Kaikki kauemmas!"
Jolteon hypähti Aleshan ja Nidokingin väliin. Sen piikikäs turkki kipinöi sähköä, ja yhtäkkiä se lähetti valtavan salaman taivaalla oleviin pilviin. Parissa sekunnissa pilvistä tuli takaisin paljon suurempi salama, joka osui Jiyoniin; mutta tietysti se ei olltu mokiskaan, sillä sähkö oli sen elementti - siinä lajissa vain harvat voittavat tämän.
Jiyon oli ottanut salaman vastaan, ja nyt se iski sen Nidokingiin huimasti säkenöiden.
Nyt pidetään peukkuja!