|
Post by Kaya on Dec 4, 2008 15:27:13 GMT -2
//Eipä siinä "lyhyydessä" minusta mitään vikaa ole, päinvastoin//
Kinin kertoessa mielipiteensä johtajuudesta, Shira vain pudisti huvittuneena päätään. Juurihan se oli todennut itselleen, ettei siitä olisi johtajaksi, ja tuskinpa kaksoisjohtajuus asiaa mitenkään merkittävästi muuttaisi. "Ei, minusta ei olisi ikinä johtajaksi, edes toisen pokémonin rinnalla. Sinä olet siihen paljon parempi yksin."
Naaras aikoi valmistautua väittelemään asiasta siltä varalta, että Kin yrittäisi sanoa jotain häntä vastaan. Maan alkaessa täristä kysymys johtajuudesta kuitenkin unohtui kaikkien mielestä. Shira oikaisi kaulansa, taivuttaen kuononsa ensin kohti taivasta ja sitten tulokkaan suuntaan. Kyllä, jokin tuntematon pokémon oli tulossa heitä kohti. Ja kyllä, sen hajussa oli jotain epämääräisen tuttua, vaikka Ninetales oli varma, ettei koskaan ollut haistanut mitään samanlaista. Tulipokémonin vilkaistessa kumppaneidensa mielipiteitä tilanteesta, se huomasi vieressään olevan Nidorinon kauhistuneen ilmeen. Mitään senkaltaista ei Shira ollut koskaan ennen Kinin kasvoilla nähnyt, ja se sai pelon vihlaisemaan Ninetalesinkin sisuksia. Kun Nidoking tuli tarpeeksi lähelle ja Shira tunnisti pokémonin, sen mieltä alkoi vaivaamaan jokin. Jokin puolittain unohtunut, tärkeä muisto, joka selittäisi kaiken... Naaras yritti pinnistellä muistinsa äärimmilleen, mutta ei kyennyt palauttamaan asiaa mieleensä. Miettiessään asiaa Ninetales huomasi tutkailevansa vieraan ulkonäköä, joka oli kieltämättä kovin kunnioitusta herättävä, sillä myrkkypokémonista huomasi, että tämä oli taistellut ennenkin. Asian ymmärtäminen sai yhdeksänhäntäisen asennon entistä valppaammaksi; Shira oli valmiina loikkaamaan toisen kimppuun pienimmästäkin merkistä. Kun Nidoking kääntyi puhuttelemaan Kiniä ja kutsui alempaa kehitysmuotoaan "pojuksi", Ninetales muisti asian, joka oli vaivannut sitä; hänen ja Kinin ensitapaamisella toinen oli kertonut isästään. Naaras oli melko varma, että nyt hän oli saanut kyseenalaisen kunnian tutustua ystävänsä isään. Nidokingin alkaessa huutaa pojalleen Shira murahti varoittavasti, mutta vaikutti siltä, että kukaan ei kuullut hänen varoitusmerkkiään. Kahden myrkkypokémonin keskustelu vei sillä hetkellä kaikkien huomion, ehkä vain Teriä lukuun ottamatta. Kukaan ei ollut huomannut Mightyenan katoamista.
Kun Kinin ja tämän isän ottelu oli päättynyt Nidorinon tappioon, Shira loikkasi empimättä maahan kaatuneen toverinsa yli, puolustamaan toista. Naaras irvisti ja paljasti hampaansa kultainen turkki pörhössä, muristen samalla raivoisammin kuin vielä kertaakaan elämänsä aikana. Ninetalesista todella näki, että se oli raivoissaan, mutta myös valmiina taistelemaan vastustajan tyyppiedusta huolimatta. "Jos kosket kumppaneihini, taistelen kanssasi. Ja tapoihini kuuluu, etten keskeytä taisteluani tuollaisia hirviöitä vastaan, vaikka se tietäisi omaa tuhoani." Tuskin on ketään, joka voisi myöntää nähneensä Ninetalesin raivostuneenpana kuin tämä nyt oli. Naaraan punaisissa silmissä saattoi nähdä liekkien tanssivan, kuten ne kohta tulisivat tanssimaan myös Nidokingin lihassa, jos ottelu pääsisi alkamaan. Shira oli jo unohtanut täysin Terin ja Hunterin, oikeastaan jopa Kinin - se oli nyt liian keskittynyt Nidokingiin ajatellakseen muuta.
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Dec 8, 2008 14:18:55 GMT -2
Kin näki hämärästi näkökenttänsä rajasta, että Shira loikkasi sen yli ja aikoi ilmeisesti otella sen isää vastaan. Muuta se ei enää nähnytkään, sillä Nidorinolta meni taju...
Hunter ja jopa Teri juoksivat Shiran rinnalle. Ne käsittivät, etteivät yksin voinneet tuolle pedolle mitään, mutta ehkä - ehkä yhdessä he voisivat voittaa. Hunter hyppäsi Teri kintereillään päin valtavaa myrkkypokemonia. Mutta Nidoking ei ollut moksiskaan. Se vain nosti suuren ja vahvan häntänsä eteen. Se heilautti häntäänsä vain vähän, ja molemmat koira-pokemonit putosivat maahan samalla tavalla kuin Kin äsken. Teri lennähti hiukan Kinin taakse, ja osui tuomaansa kiveen niin, että se lensi Nidorinon viereen. Teri ja Hunter jäivät makaamaan maahan voimattomina, kun Kin. Nyt Kin heräsi hiukan. Se onnistui raottamaan silmiään sen verran, että näki eteensä lentäneen kiven - ja tunnisti sen. Se ei ollut mikä tahansa kivi. Se saattoi olla avain tämän ottelun voittoon. Kin yritti liikkua. Juuri ja juuri se onnistui liikuttamaan kehoaan sen verran, että pääsi kiven luokse. Sekunnin murto-osan ajan Kin epäröi koskea kiveen - mutta heti seuraavassa hetkessä se karisti epäröinnit. Muu ei auta, se ajatteli. Kin kosketti kuononpäällään kiveä - ja kivi sekä Nidorino alkoivat hehkumaan valkoisina! Kin alkoi kasvamaan, se suureni yhä, kunnes hehku katosi. Mutta nyt Kin ei ollut maassa heikkona makaava Nidorino, vaan pystyssä vahvana seisova - Nidoking!
#Harkitsin tätä jo jonkun aikaa, ja nyt toteutin sen. Kuvaa en ole ehtinyt harmi vain piirtämään, mutta ei väliä, sillä en pääse nyt vähään aikaan skannaamaankaan.#
|
|
|
Post by Kaya on Dec 8, 2008 15:17:00 GMT -2
//Juu, ajattelinkin että olet kehittämässä Kiniä.//
Shira hätkähti kahden muun juostessa sen rinnalle, mutta nyökkäsi sitten kaksikolle kiitollisena. Kaikki apu olisi nyt tarpeen, sillä Nidoking vaikutti hurjan vahvalta. Valitettavasti kaksikko yritti hyökätä suoraan valtavan myrkkypokémonin kimppuun, ja joutui tyrmätyksi. Näytti taas siltä, että Ninetales joutuisi ottelemaan yksin. Kinin tutkaillessa kuukiveä ja kehittymässä Shira oli jo päättänyt aloittaa oman hyökkäyksensä. Naaras oli avannut terävähampaisen kitansa ammolleen, ja käyttänyt liekinheitintä Nidokingiin. Harmi vain, ettei yksittäinen hyökkäys riittäisi kaatamaan noin voimakasta vastustajaa. Huomatessaan toisen Nidokingin Shira oli ensin pyörtyä silkasta kauhusta, sillä toinen samanlainen tietäisi varmaa tappiota. Järkytys kuitenkin muuttui toivon pilkahdukseksi, kun Ninetales huomasi kiven nuoremman Nidokingin vieressä ja arvasi tapahtuneen. "Kin, se on hurjan vahva. Ehkä meidän olisi parempi taistella yhdessä?" Kuin sanojensa todisteeksi Shira sai väistää täpärästi Nidokingin vaaralliseksi osoittautunutta häntää.
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Dec 11, 2008 10:15:34 GMT -2
Kinistä tuntui mahtavalta. Se ei pelännyt enää yhtään, ja tuntui kuin jokin olisi avautunut sen sisällä täysin. Jokin ihmeellinen voima, joka säkenöi... "Minä pärjään yksinkin, Shira. En kaipaa apuasi." se sanoi äänellä, joka ei muistuttanut Kinin ääntä yhtään. Se oli kumiseva, lempeä, mutta myös vahva. Nidoking oli raivoissaan tapahtuneesta. "Kadut vielä, että yritit vastustaa minua, poju!" se karjui niin, että kaikui. Mutta Kin veti ilmaa sisäänsä ja päästi vielä kovemman karjahduksen, joka järkytti melkein maata. Kinistä oli tullut käsittämättömän vahva. Nidokingit ottivat yhteen. Molemmat hyökkäsivät Iron talia käyttäen, ja niiden hännät iskeytyivät toisiinsa hurjasti kalahtaen. Ne seisoivat hännät toisiaan vasten pari sekunttia, kunnes Kinin isä järkähti. Kinin isku oli ollut juuri ja juuri vahvempi. Mutta isä ei luovuttaisi vielä, vaan se hyökkäsi Mega kickillä. Kin otti iskun vastaan valtavilla kämmenillään, ja heitti sen sivuun. Isä alkoi käydä kuumana. "GROOOAAAH!" se karjahti suuren raivon vallassa ja hyökkäsi jälleen kerran. Ilman kontrollia, vain ja ainoastaan syöksyi poikaansa kohti. Mutta Kinillä oli salainen ase - se oli oppinut uuden liikkeen kehittyessään, ja nyt jos milloinkaan oli oikea aika käyttää sitä. Nuoren Nidokingin sarvi alkoi pyöriä huimasti, ja se iski sillä isäänsä. Kyseessä oli mahtava Horn drill! Nidoking kaatui maahan. Kin oli voittanut sen ylivoimaisesti. Naarmut ja arvet saivat toisen näyttämään kokeneelta, vaikka se oli ansainnut ne rosvoretkillään. Kin oli treenannut itseään paljon, isä ei, mikä johti siihen, että Kinin voimat kasvoivat hurjaan luokkaan sen kehittyessä. Ja tämä johti sen voittoon. Kin katselikin maassa makaavaa isäänsä ensimmäistä kertaa vailla pelkoa. "Mene, ennen kuin muutan mieleni", Kin sanoi yksinkertaisesti. Nidoking nousi vaivalloisesti, katsoi Kiniä outo katse silmissään (mikä olisi voinnut olla pelkoa) ja hitaasti nilkuttaen käveli pois. Hunter ja teri nousivat nyt seisomaan. Molemmat olivat nähneet taiston, ja he olivat syvästi vaikuttuneita. "Mahtavaa, Kin!" Hunter haukahti innoissaan, "Sinä näytit sille!" Teri yhtyi Hunterin sanoihin haukahtamalla itsekin "Hyvä!"
|
|
|
Post by Kaya on Dec 11, 2008 15:18:28 GMT -2
Shira oli ilahtunut yhtäkkisestä käänteestä taistelussa Nidorinon kehittyessä, mutta sen ilo jäi varsin lyhytaikaiseksi. Kinin sanat iskivät kovaa, Ninetales ei ollut tottunut siihen, että sen hädässä tarjoama apu torjuttiin noinkin jyrkällä tavalla. 'Minä pärjään yksinkin, Shira. En kaipaa apuasi.' Vastakehittyneen Nikokingin sanat jäivät naaraan mieleen kummittelemaan, eikä se saanut niitä millään pois. Ninetales ei edes enää seurannut taistelua, ei huomannut vanhemman Nidokingin tappiota eikä onnitellut Kiniä. 'Selkeämmin hän ei olisi sitä voinut sanoa. Ehkä olisin ymmärtänyt, jos se olisi ollut jotain "poika haluaa kostaa isälleen kärsimänsä vääryydet yksin" -juttuja, mutta... ei.' Shira sai mielestään selvän vihjauksen siitä, että hän oli tyystin tarpeeton tässä ryhmässä. Ja niin, tarkemmin ajateltuaan Ninetales tuli siihen tulokseen, että oikeassahan toinen oli. Mitä hän oli tehnyt, ellei ympäriinsä juoksentelua laskettu? Aivan niin, ei mitään, mitään ryhmälle hyödyllistä. Totuus oli, ettei kehittyminen ollut muuttanut asiaa mitenkään. 'Ehkä minun on lähdettävä. Vaikka en voisi tehdä heidän vuokseen mitään, jonkun muun vuoksi ehkä voin. Ja... kai Kin pärjää ilman minun apuanikin, onhan hänellä muitakin tovereita.'
Shira ei halunnut pilata muiden iloa, vaan päätti kadota vähin äänin. Kenties sen kohtalo ei ollutkaan näiden ystävien parissa, vaan jossain muualla. Ninetales kääntyi pois kolmikosta ja otti muutaman varovaisen askeleen. Ja sen jälkeen se pinkaisi lähes äänettömään puolijuoksuun. Sisimmässään naaras oli epävarma, jokin osa tulipokémonia olisi halunnut, että sen perään olisi huudettu. Mutta toisaalta, jos hänen apuaan ei tarvittu, se olisi totisesti parempi näin.
//Sen saa kyllä vielä kiinni//
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Dec 14, 2008 14:46:17 GMT -2
Kin kuuli askeleen, ja tajusi, etei Shira ollut sanonut sille mitään. Nidoking kääntyi sen puoleen, ja näki Ninetalesin juoksevan pois. "Shira...? SHIRA! PYSÄHDY!" Nidoking huusi. Vaikka sen ääni oli muuttunut, jokin tuossa huudossa sai mieleen sen pienen, pelokkaan Nidorinon, joka vapisi peloissaan. Kin oli kehittynyt vain fyysisesti. Henkisesti se oli melkein ennallaan, paitsi se oli rohkaistunut isän voittamisen jälkeen. Hunter ja Terikin huusivat. Ne eivät voinneet ymmärtää, miksi Shira jätti heidät. "SHIRAA!!" ne kaikki huusivat yhteen ääneen, he kaikki kolme. Kin melkein itki, mutta pidätti kyyneleensä. Jos Shira ei kuuntelisi heitä, Kin päätti tehdä asialle jotain. Tuumasta toimeen. Nidoking lähti juoksuun. Vaikka se olikin nyt iso, se juoksi perin nopeasti, ja saavutti Ninetalesin. "Shira!" Kin ähkäisi ja huitaisi suuren ja vahvan häntänsä toisen eteen estääkseen tätä, "Mitä sinä aiot?! Mihin olet menossa, sanomatta meille mitään?!"
#Saa kiinni ja otti kiinni.#
|
|
|
Post by Kaya on Dec 15, 2008 14:51:44 GMT -2
//Kiinni jäi//
Pahus. He huomasivat. Se olisi ollut niin paljon helpompaa... Ninetales kieltäytyi kuuntelemasta huutoja. Eivätköhän hekin ymmärtäisi ajan myötä, ettei tällä loppujen lopuksi ollut mitään väliä. Naaraan juoksunopeus ei kuitenkaan noussut, päinvastoin, Shira hidasti vauhtiaan aavistuksen. Tovereiden huutoa oli aina vain kamalampi kuunnella...
Kinin lyödessä häntänsä tulipokémonin eteen, tämä kaatui maahan. Ei Shira ollut olettanutkaan että joku sen kiinni ottaisi. Naaras kuitenkin nousi vikkelästi jaloilleen, ja vastasi kysymyksiin, joita Nidoking laukoi sangen vikkelään tahtiin. "Minä en tiedä minne olin menossa. Mutta aioin antaa teille mahdollisuuden." Ninetales tiesi, ettei kukaan ymmärtäisi noin epämääräisestä vastauksesta mitään, ja siksi jatkoi. Se halusi ystäviensä ymmärtävän, ettei naaras pahaa pahuuttaan minnekkään ollut karkaamassa. "Sanoit jo, ettei apuani kaivata... Siksi minun on enää turha roikkua perässänne. En halua olla taakka, jos minusta voi olla muualla jotain hyötyäkin."
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Dec 16, 2008 14:20:43 GMT -2
Kin oli aluksi pikkuisen hämmillään toisen vastauksesta, mutta sitten luuli ymmärtävänsä. "Siis luulitko sinä, ettei sinusta ole hyötyä? Päin vastoin! Sinä olet antanut minulle rohkeutta elää! Ilman sinua olisin ehkä jo kuollut..." Nidoking piti tauon ja vilkaisi kauemmas Hunteriin ja Teriin, jotka myös juoksivat paikalle. "Tarkoitin tietenkin, että pystyisin hoitelemaan isäni yksin. Tai oikeastaan teimme sen yhdessä. Sinä annoit minulle rohkeutta" Kin lisäsi ja hymyili Ninetalesille. "Älä lähde, pyydän. Me teimme sen yhdessä. Ei sinun tarvitse tuntea itseäsi hyödyttömäksi." Paikalle tulleet koirapokemonit vain nyökkäsivät myöntyvästi. "Olen samaa mieltä kuin Kin", Hunter sanoi, "Ilman tätä tiimiä ja sinua en olisi voinnut jättää menneisyyttäni taakse." "Ja minä pidän sinusta, Shira!" Teri haukkui. Kin ja Hunter naurahtivat. "No, Shira?" Kin kysyi hymyilen edelleen. "Jäätkö?"
|
|
|
Post by Kaya on Dec 16, 2008 15:12:14 GMT -2
Kinin sanat herättivät Shirassa halun olla lähtemättä. Ei naaras uskonut toisen henkeä pelastaneensa millään tavoin, mutta toisaalta, nämä kolme nyt sattuivat olemaan hänen parhaat - ja kenties ainoat - ystävänsä. "Ehkä niin, mutta silti, en halunnut olla haitaksi. Olisin halunnut auttaa..." Ninetales oli pysynyt hiljaa Nidokingin puhuessa, mutta kahden muun liittyessä joukkoon se laski päänsä osoittamaan katumusta, ja puhui anteeksipyytävällä äänellä. "Jos niin haluatte, jään toki. Olen pahoillani, jos aiheutin ongelmia." Teri oli saanut Shiran paljon paremmalle tuulelle. Oli ihmeellistä, miten Mightyenan kommentit saattoivat kuulostaa niin hauskoilta tällaisessakin tilanteessa.
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Dec 18, 2008 10:13:21 GMT -2
Kinin hymy laimeni hiukan sen kuulessa toisen vastauksen. "Ei kyse ole pelkästään siitä, että me haluaisimme, vaan erityisesti siitä, että SINÄ haluat." Kin sanoi. Sen äänessä oli itsevarma sävy. Hunter istahti. Nyt sillä oli ympärilläään ystäviä. Monta. Kin, Shira ja Teri, tuo hupsu Migthyena. Ennen sillä oli ollut yksi ystävä, jonka se oli menettänyt. Oli ihana ajatella, että nämä eivät jättäisi sitä niin helposti. Kin katseli Shiraa: En halua, että jätät meidät, sen katse tuntui sanovan.
|
|
|
Post by Kaya on Dec 18, 2008 14:40:30 GMT -2
"Minä haluan jäädä, jos minusta on hyötyä." Se oli Shiran viimeinen sana tähän asiaan. Naarasta ei kiinnostanut kinastellla juuri nyt, ja lisäksi se häpesi aikomaansa lähtöä, vaikkei sitä muille halunnutkaan näyttää. Ninetales oli jo ymmärtänyt, etteivät muut halunneet sen lähtevän, mutta eihän muiden mielipiteistä ollut alun perinkään kyse sen aikeissa. Shiran päätös jäämisestä kuitenkin vahvistui. Tulipokémon halusi vaihtaa puheenaihetta, ja miettikin siksi Kinin isää ensimmäisen kerran hetkeen. "Minne luulette, että Kinin isä meni? Palaako hän? Onko meidän varauduttuva uuteen hyökkäykseen?"
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Dec 20, 2008 10:29:31 GMT -2
Juuri kun Kin oli sanomassa asiaan vielä lisää, Shira vaihtoikin puheenaihetta sen isään. "Hänet tuntien sanoisin, ettei palaa. Se ryökäle ei kestäisi kahta tappiota." Kin sanoi itsevarmana. Hunter nyökkäsi. "Niin minustakin. Kyllähän te näitte, miten ylivoimaisesti Kin hakkasi sen rontin totaalisesti!"
|
|
|
Post by Kaya on Dec 20, 2008 15:17:57 GMT -2
Kinin ja Hunterin sanat rauhoittivat Ninetalesia. Se toivoi, etteivät he näkisi Nidokingiä enää koskaan. Ei se varsinaisesti ollut pelännyt, mutta parempi olla rauhassa kuin taistella jatkuvasti. "Niin... Noh, me olemme kai sitten ainakin toistaiseksi turvassa." Shira muisti yhtäkkiä, ettei ollut sanonut mitään Kinin kehityksestä. Se päätti onnitella toista nyt, olihan siihen aihetta. "En tainnut onnitella sinua vielä kehittymisestä, Kin. Noh, onneksi olkoon."
|
|
Yamashita
Lv.1
AVATAR (C) MEIK? ELI EI KOPIOIDA!
Posts: 34
|
Post by Yamashita on Dec 22, 2008 12:54:16 GMT -2
Kin hätkähti hiukan kuulessaan Shiran onnittelevan sitä kehityksestä. Kinistä asiassa ei ollut mitään onnittelemisen arvoista, mutta ei viitsinyt mainita asiasta ääneen. "No, kiitos Shira", se sanoi peittäen todelliset tunteensa sanojensa alle. Shira ei saisi tietää, miksi se oli tehnyt sen.
|
|
|
Post by Kaya on Dec 22, 2008 14:43:07 GMT -2
Shira luuli kuulleensa jotain omituista Nidokingin äänessä, mutta uskoi vain luulevansa omiaan. Silti se halusi varmistua, että asiat todella olivat hyvin. Ei pelkästään Kinin vuoksi, vaan se halusi tietää myös, oliko Hunterilla tai Terillä ajatuksia, jotka pitäisi sanoa ääneen. "Onko kaikki tarpeellinen nyt varmasti puhuttu? Jos jollain on vielä jotain mielessään, nyt olisi hyvä aika keskustella siitä." Ninetalesin ääni oli rauhallisen kannustava. "Minulla ei ole tämän enempää asiaa, mutta jos jollain muulla on, niin haluaisin kuulla siitä."
|
|