Eksyssissä tai sitten ihan pihalla...

[Hapro]

Lucchi katsoi melkein säälien pientä Nidorinoa, jonka voimakkuus oli kadonnut hetkessä. Uros kuunteli hiljaa Nidorinon puheita. Pidgeotto mietti koko ajan jossain mielensä taka-alalla, että miksi ihmeessä Nidorino siitä hänelle kertoi. Mutta ei se nyt oikeastaan se olennaisin asia ollut. Lucchin mielestä syy hyökätä oli yhä hieman huono, mutta Nidorinolta oli ollut rohkeaa lopettaa tappelu, vaikka olikin aloittanut sen itse; jos vastus olisi ollut joku vielä kovempi, olisi Nidorino-pentu nyt kuollut kuin kivi. 'Pelastustiimi.' Lucchi ei ollut koskaan miettinyt Pelastustiimiin kuulumista. 'Se voisi olla... kiinnostavaa. Mutta en silti tiedä.' Pidgeotto oli pitkästä aikaa epävarma. Sen sijaan Nidorino tuntui vahvistuneen puhuttuaan asiasta. Lucchin mielestä oli kunnioitettavaa että pentu oli jo noin nuorena varma omasta reitistään.
"Haluat perustaa Pelastustiimin. Mikä sinun nimesi on?" Lucchi kysyi ja liikkui lähemmäs Nidorinoa. Hän ei halunnut Nidorinon häipyvän; ei vielä. Ei ennen kuin uros oli saanut sanottua haluamansa.

[Yamashita]

Nidorino luuli, että sitä ei tarvittu täällä. Se oli valmis lähtemään pois. Mutta Kin havahtui heti kuullessaan, mitä Lucchi sanoi. Nidorino kääntyi takaisin sen puoleen.
"Olen Kin. Ja sinähän olit Sven?"
Se katsoi Lucchiin ja hymyili hieman. Tai ainakin melkein.

[Hapro]

"Kin", Lucchi totesi. "Sven?" Hän oli jo puoliksi unohtanut salanimensä.
"Niin, voit kutsua minua Sveniksi", hän jatkoi ja nyökytteli vakuuttavasti. 'Sven on kyllä historian surkein lempinimi.' Hän mietti ärtyneenä. Pidgeotto ei enää ikinä antaisi itselleen niin outoa nimeä. Vaikkeihan hän varsinaisesti ollut itseään Sveniksi nimennyt, vaan käyttänyt sitä ainoastaan kutsumanimenä; idea toisaalta oli sama.
"Ja mihin sinä olet menossa, Kin?" Lucchi kysyi. Ihan kuin tuo pikkuinen muka saisi jotain jossain aikaan. Lucchi ei ainakaan uskonut niin. Hän kaipasi vastauksia, muttei kysymyksiä, joita Kin oli aluksi esittänyt. Nyt pentu oli tainnut ymmärtää ettei Lucchi vastaisi, ainakaan rehellisesti. Puhumisesta hän ei kuitenkaan pitänyt; mutta ei hän millään muullakaan tavalla voinut kommunikoida.

#Lyhyempää kuin tavallisesti 0.0 Argh xD#

[Yamashita]

Kinin katse muuttui vakavaksi. Sen kasvot näyttivät ihan kovia kokeneen aikuisen kasvoilta. Mutta se ei siltikään tehnyt Kinistä suurempaa kuin mitä se oli. Mutta se teki siitä jotain hyvin erityistä, sellaista mitä vain harvat olivat.
"En vielä tiedä. Mutta jonnekin, jossa voisin perustaa jonkun kanssa pelastustiimin...jos kukaan edes viitsi minun kanssani. Ja luulen, ettei kukaan edes viitsi."
Nidorinon äänessä oli jotain outoa, erillaista kuin aiemmin. Se oli mahtipontinen, aikuismainen ääni, ei Kinin, vaan jonkun paljon suuremman henkilön. Ehkä sen, miksi Kin varmaan jonakin päivänä tulisi. Sankariksi.

#Niinpä niin. Minulla lyhyys on aika tavallista, mutta nyt tuli hieman enemmän tekstiä.#

[Hapro]

Lucchi katsoi hyväksyvästi kuinka Kinin katse ja olemus muuttui. 'Hmm, hänessä on jotain erityistä, todellakin. Mutta silti, Pelastustiimi...' Lucchin ajatukset pyörivät tuon sanan ympärillä. Hän ei ollut koskaan harkinnut Pelastustiimiin kuulumista. Hyvässä seurassa hänkin kuitenkin saattaisi tulla pelastajaksi... Lucchin ajatukset harhailivat ja hän melkein unohti missä oli. Hän mietti kleptomaanisuuttaan; oli sekin sopiva asia mahdolliselle pelastustiimiläiselle! 'Siitä pitäisi päästä yli...' Pian Lucchi kuitenkin palasi kolahtaen nykyisyyteen, kun Kin puhui.
"Olen varma että joku haluaa perustaa kanssasi Pelastustiimin", Pidgeotto sanoi hymyillen hiukan. Hän levitti vahvat siipensä ja lennähti Nidorinon vierelle. Uroksella oli idea; idea jolla hän saisi selville kuinka vahva Kinin tahto todellisuudessa oli.
"Kuuntele nyt tarkasti; sanon tämän vain kerran", hän aloitti. "Minä voin perustaa kanssasi Pelastustiimin. MUTTA. Tarvitsen miettimisasiaa, sanotaanko, ensi torstaihin. Tule silloin Läntisten Saarten keskelle, niin löydät minut. Silloin kerron suostunko vai en", Lucchi selitti omituinen hymy huulillaan. Hän ei usein puhunut näin pitkästi - ei todellakaan! - mutta halusi tietää kuinka hanakasti Kin halusi saada Pelastustiimiinsä jäseniä. Läntisille saarille oli vaikea päästä, mutta Lucchi osasi lentää, joka soi hänelle valtavan edun. Pidgeotto oli jo päättänyt vastauksensa, mutta ensin oli kokeen aika. Uros kohottautui siivilleen ja kohosi hieman ylös päin.
"Ensi torstaina, Kin, ensi torstaina", uros sanoi ja lennähti ylös päin. Hän jäi kuitenkin leijumaan parin metrin korkeudelle maasta ja odotti Kinin vastausta.

#En oikeasti tarkoita mitään päivää xP Tiedän jo vastauksen~ Siis siihen mitä Lucchi vastaa xD Jos siis Kin suostuu~#

[Yamashita]

Kin hätkähti ensin, kun Lucchi tuli niin lähelle. Mutta kuuneltuaan, mitä asiaa sillä oli, se oli iha haltioissaan. Siitäkin huolimatta, vaikka sen pitäisi mennä läntisille saarille.
"Oikeasti? Ihan oikeasti?"
Kinin ilme kirkastui. Sen silmät hohtivat innosta.
"Selvä peli, Sven. Ensi torstaina! tavaan silloin niillä läntisillä saarilla!"
Kin hypähti ilosta, minkä jälkeen se lähti juoksuun. Länteen päin.
"Tavataan silloin siellä! Saat olla varma, että tulen!"

#Kin juoksee pois. Ja saat olla varma, että se yrittää ainakin päästä sinne ^_^#

[Hapro]

Lucchi hymyili Kinin innolle. 'Hän kutsui minua yhä Sveniksi...' Lucchi irvisti mielessään; Nidorinolle pitäisi kyllä kertoa hänen oikea nimensä. Mutta, nyt homma oli hoidossa. Kin tulisi. Lucchi katsoi juoksevan Nidorinon perään.
"Tapaamme siellä", Lucchi sanoi hiljaa itsekseen ja kohosi vielä ylemmäs. Uros käänsi nokkansa kohti Läntisiä Saaria. Hän tiesi jo mitä vastaisi, jos Kin selviäisi Läntisille Saarille. 'Kysymys onkin; selviääkö hän?'

#And that's the end of story xP Lyhyin roolaukseni~ Pistä Yami sitten tuonne Läntisille saarille töpöä; minä tulen sitten sinne ^o^#

[Yamashita]

#Jepu. Minä käyn tekemässä.#